Kuninkuus

Kalevanpoikain kuningas tai kuningatar on Kalevan suora jälkeläinen, mahtava soturi, heimonsa ylipappi ja nauttii koko kansansa luottamusta.

Kuningatar Tellervo on kuolemassa ja uusi hallitsija on saatava. Hänen oma suosikkinsa on poika Kalervo, mutta valtaa tavoittelee myös ainakin Kalervon isoveli Untamo. Periaatteessa kuka tahansa serkku tai pikkuserkku tai naapurikuninkaan poika voi perustellusti selittää olevansa Kalevanpoikain oikeutettu hallitsija.

Uutta kuningasta ei kuitenkaan valita sen mukaan, kenellä on siihen suurin oikeus, vaan sen mukaan, kuka kuninkuuden pystyy ottamaan. Mikään perustuslaki ei tätä määrää, vaan vanhat tavat ja miekkojen määrä. Jos Kalervolla on kymmenen soturia puolellaan, ja Untamolla viisi, on Kalervo selvästi uusi kuningas. Mutta jos Untamolla on lisäksi lainassa viisi sotilasta Suomen kuningaskunnasta ja kolme Kalervon sotilaista onkin kääntynyt kristityiksi (ja on siten ehkä uskollisempia Untamolle tai ehkä ei), tilanne on monimutkaisempi.

Sotureiden uskollisuuteen vaikuttaa tietysti paljon myös se, mitä mieltä ovat nykyinen kuningatar, tietäjä, kylänvanhimmat, sotureiden perheet, vapaat miehet ja naiset, ja ehkä jopa orjat. Tähän taas saattaa vaikuttaa se, pidetäänkö uutta kuningasta kunnian miehenä, palvooko hän oikeita jumalia, onko hän sukua kuningas Kalevalle, lupaako hän verottaa vähemmän, järjestääkö hän hyviä juhlia ja antaako paljon hopeasormuksia alamaisilleen.

Lopullisesti kuninkaanvalta vahvistetaan käräjillä, jossa istuu kuningassuku (Illervo aikuisine lapsineen, Hyväneuvo, Kalervo vaimoineen, Untamo), kaikki soturit, tietäjä, kylänvanhimmat ja tärkeimpien talojen isäntä tai emäntä. Käräjillä ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuutta vahvistaa päätöstä, joka on useimpien sotureiden tahdon vastainen, joten käytännössä he ovat suurimman sotapäällikön kumileimasin.

Yksi tärkeä tekijä, joka on kaatanut monta kuninkuuden tavoittelijaa on Kalevan miekka Vaajaveitsi. Sitä kantaa kuningas tehtävillään ja se on kuninkuuden tunnus. Periaatteessa Vaajaveistä kunnioitetaan siinä missä kuningastakin. Jos Untamo yhtäkkiä tulisi ja nappaisi sen omakseen, saattaisi moni soturi ymmärtää, että hän on veljeään parempi hallitsija

(Kuninkaita on myös muunlaisia, esimerkiksi laivaretkeä johtaa merikuningas ja metsästystä metsäkuningas. Nimitys on siis lähempänä sanaa “päällikkö” kuin mitään nykyaikaista automaattisesti periytyvää, mutta merkityksetöntä kuningasta.)

Sivuhahmot: Orjia

Kylli, 13

Arpikasvoinen ja vaaleatukkainen nuori piika, toimelias ja ahkera. Kova soittamaan suutaan ja usein joutuu sen vuoksi vaikeuksiinkin, mutta saattaa nousta jonain päivänä orjien johtajaksi. Joutuu usein paimeneen, mutta on myös kova tyttö hiihtämään. Ehkä neitsyt. Jonkun pelaajahahmon orja?

Solja, 35

Nuorempana hyvin kaunis orjanainen, synnyttänyt pari äpärälasta. Hyväneuvon oma orja ja läheinen ystävä. Jotkut sanovat Hyväneuvon rakastavan Soljaa enemmän kuin Tellervoa. Soljalla on erityisen hyvä silmä huhtaa kaadettaessa ja kaskea poltettaessa. Päävastuussa Untamon lasten vahtimisesta.

Vulsari, 33

Mustaihoinen orja, kotoisin jostain etelästä. Ryöstetty sakseilta muutama vuosi sitten. Aluksi oli erikoistunut naisten hommiin ja puhdetöihin, mutta nyttemmin oppinut hyväksi työmieheksi. Hyvä kielipää, joskaan sitä ei uskoisi, kun kuuntelee sen suomea. Jonkun pelaajahahmon orja?

Sivuhahmo: Kalervo Tellervonpoika, 22

Kalevan tuleva kuningas Kalervo on nuori ja kunnianhimoinen soturi ja omalla tavallaan viisaskin. Hän tulee isäänsä sikäli, että on täysin kuningatar Tellervon pauloissa. Monista tämä on hyväkin, sillä se tarkoittaa, että Kalervo tulee hallitsijana jatkamaan äitinsä linjaa lähes kaikissa asioissa.

Kalervon taitoja soturina ei ole juuri koeteltu, mutta metsämiehenä hän on ensiluokkainen, ja tuntee jokaisen metsänhengen ja emuun niin kuin tulevan kuninkaan toki pitääkin.

Kalervolla on iso nenä ja huoliteltu otsatukka. Parta kasvaa vähän heikosti, mutta jonkinlaiset viikset nuorukainen on saanut kasvatettua.

Sivuhahmo: Kuningas Hyväneuvo Kaukomielenpoika, 50

Hyväneuvo on rakastettu mies ja nauttii kuninkaan vallan tuomista eduista: orjista, viinistä ja naisista. Hän on kuitenkin koiramaisen kuuliainen vaimolleen ja kuningattarelleen Tellervolle, eikä koskaan vastusta tätä missään. Hyväneuvo on naitu kylään Kainuusta.

Hyväneuvo on nuoruudessaan johtanut monia Tellervon määräämiä sota- ja ryöstöretkiä Suomeen ja Käärmelahden toiselle puolelle, ja haikailee edelleen merille.

Hyväneuvolla on pitkä, luihu harmaantuva parta, mutta pitkä tukka kasvaa enää vain ohimoilla.

On erikoistunut kaikenlaisiin vähemmän tarpeellisiin taitoisin, kuten puukoristeiden veistämiseen, kirjoittamiseen ja veitsenheittoon.

Sivuhahmo: Kuningatar Tellervo Pellervontytär, 48

Vahvaluonteinen ja piikikäs kuningatar Tellervo on Kalevanpoikien ensimmäinen kuningatar. Hän on taitava noita, nuoruudessaan kokenut soturi ja kyläläisten enemmän kunnioittama kuin rakastama. Sotaretkien johtaminen on periaatteessa kuninkaan hommia, mutta sotaretkistä päättää kyllä Tellervo. Kotona hän on keskittynyt ensisijaisesti kylän talouteen ja veronkantoon, viljelyn ja muut itsestään selvät asiat saavat muut hoitaa.

Tellervon kainulainen mies Hyväneuvo on siittänyt hänelle kaksi poikaa ja muutaman tyttären, mutta on pahasti kuningattaren tossun alla.

Tellervo on henkeen ja vereen pakana, ja on avoimesti kehottanut alamaisiaan hirttämään kaikki Ristin Kiesuksen pap-miehet, jotka Kalevan kankahille eksyvät. Tellervolla on vahvat liittolaiset Kainuun, Hämeen ja Karjalan pakanakuninkaista, joskus myös ruotseista. Suomen kristitty kuningas on hänen pahin vihollisensa.

Tellervon vanhin poika Untamo riiteli jatkuvasti äitinsä kanssa ja lopulta lähti Bysanttiin palkkasoturiksi. Tellervo on julistanut, että nuoresta Kalervo-pojasta tulee hänen seuraajansa, kun aika koittaa. Ja aika saattaa koittaa piankin, sillä Tellervon terveys reistailee pahasti.

Tellervolla on terävä nenä ja hänen tummat hiuksensa on keritty kahdelle sivuttaisnutturalle. Kuninkaiden tavoin Tellervo pukeutuu punaiseen viittaan.